"This team ain't big enough for the two of us"

Mikä on ollut yhteistä viimeisen 9 vuoden aikana kuljettajien maailmanmestaruuden voittaneille talleille? Ei, vastaus ei liity moottorinvalmistajiin, pääsuunnittelijoihin, renkaisiin tai tallien budjetteihin. Yhteinen tekijä on ollut se, että jokaisessa mestaritallissa on ollut selkeä ykköskuski. Aina ei ykköskuskin nimi ole ollut selvillä ennen kauden alkua, mutta viimeistään jo kauden puolivälissä järjestys on käynyt selväksi. 1997 Villeneuve-Frentzen Williamsilla, 1998-1999 Häkkinen-Couthard McLarenilla, 2000-2004 Schumacher-Barrichello Ferrarilla, 2005-2006 Alonso-Fisichella Renaultilla.

Entäpä sitten viimeisimmät poikkeukset kaavasta? 1996 Damon Hill ja Jacques Villeneuve olivat likimain tasaväkisiä ylivertaisilla Williams-autoillaan. Seuraavaa esimerkkiä on haettava niin kaukaa kuin vuodelta 1988, jolloin legendaariset Ayrton Senna ja Alain Prost olivat paitsi lähes tasaväkisiä, myös täysin ylivoimaisia McLareneillaan.

Näyttäisi siis siltä, että menestys on todennäköisimmin saavutettavissa hyvinkin epätasaisella kuljettajakaksikolla. Mikä tähän voisi olla selityksenä? Itse esittäisin suurimpana syynä sen, että kuljettajan on helppo keskittyä omaan tekemiseensä, mikäli todellista uhkaa tallin sisältä ei ole. Vaikka F1-kuljettajia pidetään henkisesti erittäin vahvoina ja itsevarmoina persoonina, lähihistoria kertoo muuta. Tyypillinen esimerkki voidaan löytää parivaljakosta Montoya-Räikkönen. On totta, että Räikkönen löi Montoyan täydellisesti maanrakoon heidän yhteisinä McLaren-aikoinaan, mutta henkilökohtaisesti uskon, etteivät Montoyan esitykset McLarenilla kerro koko totuutta hänen nopeudestaan. Kyse oli ennemminkin Montyn henkisestä murtumisesta vaikeassa tilanteessa, uudessa tiimissä jossa vastassa oli tallin jo hyvin tunteva huippunopea kuljettaja.

Ykköskuskin avulla menestykseen -ajatusta tukee myös Michael Schumacherin historia. Schumacheria on kritisoitu muiden asioiden lomassa siitä, ettei hänellä aivan uransa alkuvaihetta lukuunottamatta ollut koskaan todellisuudessa tasavertaisessa asemassa olevaa tallitoveria. Tuloksia katsomalla voidaan todeta, että ainakin Schumin kohdalla tällainen toimintatapa on toiminut liki täydellisesti.

Miltä kausi 2007 sitten näyttää edellä sanotun valossa?

Vain yhdellä huipputalleista(McLaren, Renault, Ferrari) voidaan jo ennen kautta sanoa olevan selkeä ykköskuski, ja se talli on McLaren. Hallitseva kaksinkertainen maailmanmestari vastaan kuninkuusluokassa debytoiva keltanokka on yhdistelmä, jota ei tarvinne selitellä. Kaikella kunnioituksella Lewis Hamiltonia kohtaan, mutta kauden lopussa hän voi olla tyytyväinen jos voi sanoa ajaneensa ehjän kauden ja oppineensa jotain Alonsolta.

Ferrarin suhteen oma subjektiivinen mielipiteeni on, että Räikkönen tulee olemaan tallin selkeä ykköstykki. Objektiivisesti tarkastellen on kuitenkin todettava, että Massan kahden vuoden mittainen kokemus Ferrarista Schumacherin rinnalla saattaa tuoda hänelle alkukaudesta etulyöntiaseman. Räikkönen ei kuitenkaan ole kuljettaja, jonka paketti menisi sekaisin jonkun toisen kuljettajan tekemisistä, joten uskon että kauden loppua kohden vaakakuppi kääntyy suomalaisen eduksi.

Renaultin tilanne on ehkä monimutkaisin. Fisichellan pää ei selkeästikään kestänyt Alonson nopeutta, vaan kokenut italialainen sortui alokasmaisiin virheisiin, esimerkkinä vaikkapa 2005 Japanin GP, jossa selkeästi väärä ajolinjavalinta radan viimeisessä shikaanissa maksoi italialaiselle kisan voiton. Riittääkö Fisicon itseluottamus F1-debyyttiään tekevää Heikki Kovalaista vastaan? Jos riittää, Giancarlolla saattaa olla edessään elämänsä kausi, edellyttäen että Renault löytää alkukauden aikana hukassa olevat kymmenykset heidän ja Ferrarien väliltä. Kokonaan toinen kysymys on Kovalaisen vauhti. Ei olisi mikään suurluokan yllätys, jos lahjakas suomalainen pystyisi lyömään kokeneen tallitoverinsa. Vähintään yhtä todennäköistä on kuitenkin se, että ainakin alkukausi mennään Renaultilla Fisichellan johdolla.

Mikäli siis vanhat merkit pitävät paikkansa, Renaultin ja Ferrarin olisi syytä löytää sisäinen nokkimisjärjestyksensä mahdollisimman pian. Tallitoverien riistäessä toisiltaan elintärkeitä MM-pisteitä, Alonso saattaa hyvinkin tehdä kaudesta vuoden 2005 toisinnon.